OSO Ryhmä 5

Aikaisemmassa postauksessa perehdyttiin Robert Simonsin johdon ohjausjärjestelmämalliin, joka tekee eron neljän eri kontrolli- ja ohjausjärjestelmätyypin välille. Näiden väliset suhteet vaikuttavat koko organisaation kulttuuriin. Tämä postaus tarkastelee niiden mahdollistamaa kokeilukulttuuria, jonka syntyyn varsinkin interaktiiviset kontrollijärjestelmät vaikuttavat. Kokeilukulttuurin luominen ja sen edistäminen Suomessa oli yksi vuonna 2015 Sipilän hallituksen laatiman hallitusohjelman kärkihankkeista. Sen nostaminen keskeiseksi osaksi hallitusohjelmaa teki Suomesta yhden maailmanlaajuisista edelläkävijämaista kokeilukulttuurin luomisessa. Tavoitteeksi määriteltiin innovatiivisten ratkaisujen löytäminen yhteiskunnan, palveluiden kehittäminen ja omatoimisuus sekä yrittäjyys. Kyse on julkisen puolen kokeilukulttuurin kehittämisestä, jonka avulla voidaan nopeuttaa reagointia ja ennakointia yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuissa ja edistää hallituksen strategisia tavoitteita. ...

Robert Simonsin mukaan jokainen yritys on johtajalle kuin potilas lääkärille. Lääkärin tulee ensinnäkin tietää kuinka diagnosoida potilas, ymmärtää mitä lääkkeitä ja hoitoja mihinkin tauteihin ja vaivoihin voidaan hyödyntää ja osoittaa taitonsa näiden käyttämiseen potilaiden parantamiseksi kaikenlaisissa olosuhteissa. Tämä blogipostaus perehtyy Roberts Simonsin levers of control -ohjausjärjestelmämalliin, joka voidaan vapaasti suomentaa johdon ohjausjärjestelmiksi. Se on yleisesti tunnettu malli, kun puhutaan yrityksen ohjaamisesta ja johtamisesta laskentatoimen näkökulmasta. Strategian kontrolli perustuu Simonsin mallin mukaan neljän voiman yhteen toimivuuteen. Nämä neljä voimaa ovat diagnostiset ohjausjärjestelmät, interaktiiviset kontrollijärjestelmät, uskomusjärjestelmät sekä rajoitusjärjestelmät, ja avaan niitä seuraavaksi hieman tarkemmin. Hän jakaa yrityksen strategiat tarkoituksellisiin ja esiin nouseviin strategioihin, sekä realisoituihin, jotka ovat ne lopulliset t...

Viimeisen parin vuosikymmenen aikana strategisesta markkinoinnista on muodostunut yhä suositumpi markkinoinnin johtamisen tapa organisaatioissa. Strateginen markkinointi on metodi, jonka avulla organisaatio erottautuu ja erilaistuu kilpailijoistaan keskittymällä vahvuuksiinsa tarjotakseen parempaa palvelua ja arvoa asiakkailleen. Tarkoituksena on siis saada mahdollisimman paljon irti organisaation positiivisista erottautumisresursseista kuluttajan näkökulmasta tarkasteltuna. Strateginen markkinointi muun muassa auttaa organisaatioita arvioimaan toimintaympäristönsä tilaa ja siinä tapahtuvia muutoksia ja hyödyntämään tätä tietoa toiminnassaan, määrittämään selkeitä markkinoinnin tavoitteita ja tehostamaan tuotantoa. Strategista markkinointia koskevien päätöksien yrityksissä voidaan katsoa liittyvän sellaisiin yrityksen markkinoinnin asiayhteyksiin, jotka ovat merkittävässä asemassa, kun tarkastellaan seurauksia pidemmällä aikatähtäimellä. Strategisen markkinoinnin päätökset koskevat sii...

Vastuullisuus on ollut polttava puheenaihe jo useita vuosia. Kuluttajat ovat yhä valveutuneempia koko ajan, ja he odottavat yrityksiltä yhä läpinäkyvämpää toimintaa ja arvioivat sitä kriittisesti kulutuspäätöksiä tehdessään. Liiketoiminta on vastuullista, kun yritys harjoittaa sitä mahdollisimman kestävällä tavalla. Vastuullisuus toimii parhaiten silloin, kun se on omaehtoista ja vapaaehtoista, yrityksen omista arvoista kumpuavaa toimintaa ja aitoa halua toimia kestävästi. Isot yritykset ovat niin sanotusti avaintekijöitä näyttämässä mallia kestävämmästä maailmantalouden toiminnasta, sekä heillä on vaikutusvaltaa ohjata, mihin suuntaan maailma on menossa.  Se, että yritys toimii lakien ja asetusten rajoissa, ei automaattisesti tarkoita vielä, että se on vastuullinen. Vastuullisuuden voidaan ajatella alkavan siitä, mihin laillinen vastuu loppuu. Sillä, mitä yritys on valmis tekemään vielä ekstraa, on vastuullisuuden kannalta merkitystä. Jos oikeuden edessä ajatellaan, että...

Kustannusten hallinta on merkittävä osa strategista johdon laskentatoimea. Kustannusten karsiminen parantaa kannattavuutta lyhyellä aikavälillä, mutta se voi vaikuttaa negatiivisesti yrityksen menestykseen pitkällä tähtäimellä. Yritykset tarvitsevat investointeja, joiden avulla varmistetaan tulevaisuuden menestysmahdollisuudet. Strategisessa päätöksenteossa on huomioitava kaikki organisaation menestykseen vaikuttavat tekijät. Kustannusten hallinnan avulla voidaan parantaa sen kannattavuutta sekä kilpailukykyä. Siinä voidaan hyödyntää monenlaisia työkaluja, joiden käyttö edistää strategian toteutumista. Jotta kustannuksia voidaan hallita, on ensin selvitettävä niiden määrä esimerkiksi valmistettua tuotetta kohti. Tähän tarvitaan toimivaa kustannuslaskentajärjestelmää. Kustannuslaskenta on johdon ohjausjärjestelmää tukeva toiminto, sillä kustannustietoisuutta tarvitaan mm. budjetoimiseen, investointipäätösten tekoon ja strategiseen suunnitteluun. Käytetyimpiä strategisen kustannuslaske...

Franco-Santosin ym. (2012) tutkimuksen mukaan nykyaikaisilla suoritusmittausjärjestelmillä (contemporary performance measurement, CPM) on merkittävä positiivinen vaikutus organisaation suoritukseen. Suoritusmittauksella on keskeinen rooli strategian, tiedonvälityksen ja johtamisen kannalta. CPM muuttaa paitsi johdon toimintatapoja, myös työntekijöiden käyttäytymistä, toimintaa ja vuorovaikutusta. Lisäksi järjestelmän avulla voidaan tehostaa organisaation tärkeiden resurssien hyödyntämistä ja saada näin kilpailuetua. CPM tukee strategian implementointia, koska se tekee siitä selkeämmän lisäten sitoutumista organisaation päämääriin. CPM -järjestelmä on valittava ja sitä on käytettävä organisaation tarpeiden mukaan. Kullakin organisaatiolla on omanlaisensa strategiset suuntaukset, johtamistyylit, kulttuuri ja toimintaympäristö, joihin suoritusmittaus on mukautettava. CPM-järjestelmän on oltava läpinäkyvä, tehokas, strategian mukainen ja helposti muokattavissa. Laaja järjestelmä aiheutta...

Strategia kuvaa sitä, miten organisaatio pyrkii kohti tavoitteitaan. Strategian avulla hallitaan tietoisesti organisaation ulkoisia ja sisäisiä tekijöitä siten, että saavutetaan kannattavuus- ja jatkuvuustavoitteet. Keskeinen strategiaan liittyvä trendi on ihmiskeskeisyys. Valta on siirtynyt organisaatioilta ihmisille. Asiakkailla on valinnanvaraa  siinä , minkä yrityksen tuotteita ostavat, samoin kuin asiantuntijat hakeutuvat parhaimpiin työpaikkoihin. Edes ylin johto ei välttämättä osaa viestiä yrityksensä strategiaa – työntekijöistä puhumattakaan. Koska työntekijät eivät tunne strategiaa, heillä ei ole suuntaviivoja toiminnalleen ja työ on tehotonta.  Siksi perinteinen strategiatyö kaipaa muutosta.  Strategia on luotava yhteistyössä sidosryhmien kanssa ja sen on synnytettävä lisäarvoa omistajien lisäksi myös mm. asiakkaille ja työntekijöille. Ihmisläheinen ja tehtäväkeskeinen strategia sitouttaa resurssit kohti selkeitä tavoitteita. Samalla strategia kannustaa itseohja...

[4] Strateginen johdon laskentatoimi  (strategic management accounting, SMA)  tarkoittaa laskentatoimesta saatavan informaation käyttämistä yrityksen strategian kehittämiseen ja valvontaan. Kenneth Simmonds loi käsitteen jo vuonna 1981, mutta se ei ole levinnyt kansainvälisesti laajalti yritysmaailman käyttöön. Strategisella johdon laskentatoimella voidaan kuitenkin sanoa olleen merkitystä niin tieteen, yritystoiminnan kuin laskentatoimenkin kannalta. Se on täydentänyt myös johtamisen koulutusta ja tutkimusta. Monet tutkijat arvioivat SMAn olleen tärkeässä roolissa johdon laskentatoimen uudistajana. Huomionarvoista on, että monet SMA-menetelmät (kuten toimintokustannuslaskenta) ovat erittäin tunnettuja johdon konsulttien ja kirjallisuuden ansiosta . [2] Strateginen johdon laskentatoimi on vaikuttanut monilla tavoin yrityselämään, muun muassa tuonut laajemman näkökulman tuotteisiin liittyvistä kustannuksista. Tutkimusten perusteella SMAn määrittelyssä ja to...

[4] Tämä blogi käsittelee organisaation strategista ohjausta monipuolisesti. Tulevien viikkojen postauksissa esiin tulevat niin johtamisen, markkinoinnin kuin laskentatoimenkin näkökulmat. Strateginen ohjaus on prosessi, jolla yritys ohjaa itseään kohti haluttuja päämääriä. Mikä on tulevaisuuden suunta? Entä millä menetelmillä sinne päästään? Tässä blogijulkaisussa esitellään strategista ohjausta yleisellä tasolla ja myöhemmin aiheeseen syvennytään tarkemmin. Strategia on menestyvän liiketoiminnan perusta. Sen tavoitteena on luoda kilpailuetua, jolla asiakkaat houkutellaan valitsemaan yrityksen tuotteet. Miten sitten laaditaan hyvä strategia? Strategian laadinnassa on otettava huomioon ensinnäkin nykytilanne ja sen mahdollinen kehitys. Nykytilanteen tarkastelussa voidaan käyttää tukena esimerkiksi SWOT-analyysiä, johon kuuluu organisaation sisäisten vahvuuksien ja heikkouksien, sekä ulkoisten mahdollisuuksien ja uhkien arviointi. Sen jälkeen on arvioitava, miten toimintaympäris...