Johdanto organisaation strategiseen ohjaukseen

[4]

Tämä blogi käsittelee organisaation strategista ohjausta monipuolisesti. Tulevien viikkojen postauksissa esiin tulevat niin johtamisen, markkinoinnin kuin laskentatoimenkin näkökulmat. Strateginen ohjaus on prosessi, jolla yritys ohjaa itseään kohti haluttuja päämääriä. Mikä on tulevaisuuden suunta? Entä millä menetelmillä sinne päästään? Tässä blogijulkaisussa esitellään strategista ohjausta yleisellä tasolla ja myöhemmin aiheeseen syvennytään tarkemmin.

Strategia on menestyvän liiketoiminnan perusta. Sen tavoitteena on luoda kilpailuetua, jolla asiakkaat houkutellaan valitsemaan yrityksen tuotteet. Miten sitten laaditaan hyvä strategia? Strategian laadinnassa on otettava huomioon ensinnäkin nykytilanne ja sen mahdollinen kehitys. Nykytilanteen tarkastelussa voidaan käyttää tukena esimerkiksi SWOT-analyysiä, johon kuuluu organisaation sisäisten vahvuuksien ja heikkouksien, sekä ulkoisten mahdollisuuksien ja uhkien arviointi. Sen jälkeen on arvioitava, miten toimintaympäristö ja asiakkaiden tarpeet tulevat muuttumaan lähivuosina. Arvioiden perusteella asetetaan strategiset päämäärät ja keinot, joilla niihin päästään. Strategia jaetaan pienempiin strategisiin projekteihin, joiden onnistumista seurataan säännöllisesti. Johtaminen, markkinointi ja laskentatoimi ovat olennainen osa strategista ohjausta. Esimerkiksi kasvustrategia vaatii vahvaa operatiivista johtamista. Strategia on myös osattava viestiä sekä sisäisille että ulkoisille sidosryhmille ymmärrettävästi. Laskentatoimesta saatavan informaation perusteella yritys laatii strategian ja seuraa sen toteutumista. [2]


Johto on pääroolissa yrityksen strategisessa prosessissa. Pelkkä strategian laadinta ei kuitenkaan riitä, vaan strategia viedään sen jälkeen käytäntöön organisaation eri tasoille ja sitä aletaan vähitellen toteuttaa. Strategian toteuttaminen on vielä merkittävämpi vaihe kuin sen laatiminen. Kaikki organisaatiotasot osallistuvat strategian toteuttamiseen, joten johdon on varmistettava, että koko henkilöstö ymmärtää strategian merkityksen. Strategia toteutuu organisaation jokapäiväisessä toiminnassa. Työntekijöiden osuus on tärkeä tässä vaiheessa, vaikka he eivät yleensä itse strategian laadintaan osallistukaan. Jokaiselle organisaatiotasolle asetetaan omat tavoitteensa ja niiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Mikäli strategiaa muutetaan, on samalla muutettava toimintatapoja. Strategian on oltava toteuttamiskelpoinen ja sen tulee näkyä yritysjohdon viestinnässä ja tekemisessä päivittäin. [3]
[5]
Avoin strategiaprosessi on uusi ilmiö, jossa voi olla mukana paljon eri tahoja myös organisaation ulkopuolelta. Prosessi toteutuu yksilöiden välisen vuorovaikutuksen kautta. Avoin vuorovaikutus vaikuttaa prosessin eri vaiheisiin eli strategian ideoimiseen, ideoiden valitsemiseen ja eri osa-alueiden integroimiseen. Avoimuudesta seuraa sekä hyötyjä että kustannuksia. Avoin strategiaprosessi vaikuttaa muun muassa osallistujien välisiin ihmissuhteisiin ja verkoston sosiaaliseen rakenteeseen. Strategiaprosessin vaiheesta riippuen tarvitaan erilaisia menetelmiä haluttujen päämäärien saavuttamiseksi. Esimerkiksi verkossa tapahtuvan osallistamisen ja ideakilpailujen avulla saadaan laajasti erilaisia näkökulmia strategian laatimisen tueksi. Eniten hyötyä strategiaprosessin avoimuudesta on juuri ideointivaiheessa. Johdon on osattava valita tarkoituksenmukaiset menetelmät strategiaprosessin eri vaiheisiin. Avoimen strategiaprosessin tehokkuuteen vaikuttavat myös ulkoiset tekijät, kuten kilpailutilanne ja lainsäädännön muutokset. [1]

Emilia Kaapeli



LÄHTEET:
[1] Hautz, Julia (2017) Opening up the strategy process – a network perspective. Management Decision, Vol. 55 (9). pp. 1971-1975. University of Innsbruck, Innsbruck, Austria. Emerald Publishing Limited.

[2] Hiltunen, Arto (2017) Millainen on hyvä strategia? Helsingin kaupunginvaltuuston seminaari. 16.6.2017. <https://www.hel.fi/static/helsinki/kaupunkistrategia/valtuustoseminaari-0617/hiltunen.pdf>, haettu 9.2.2020.

[3] Suvanto-Harsaae, Sanna (2020) Miten toteutat strategiasi? Johtajien vastaukset tähän kysymykseen ovat ylimalkaisia ja heikkoja. Talouselämä, 8.2.2020. <https://www.talouselama.fi/uutiset/sanna-suvanto-harsaae-miten-toteutat-strategiasi-johtajien-vastaukset-tahan-kysymykseen-ovat-ylimalkaisia-ja-heikkoja/6a607166-5d31-4c86-b724-90805b2afeaa>, haettu 9.2.2020.

Kuvat:
[4] https://www.actional.fi/uuden-strategian-toteutus-myynnissa/

[5] https://www.modulcon.fi/2012/09/30/strategian-paradoksi/

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Itseohjautuvuuden motivaatioteoria - Self-determination Theory

Kuva
Aikaisemmassa Simonsin levers of control -ohjausjärjestelmämallia käsittelevässä blogipostauksessa puhuttiin eri ohjausjärjestelmistä. Uskomusjärjestelmien kohdalla viittasin niiden keskittyvän enemmänkin ihmisten käyttäytymisen ohjaamiseen muiden järjestelmien keskittyessä tavoitteiden saavuttamiseen. Ihmisen käyttäytymistä tarkastellessa motivaatiolla on merkittävä rooli, joten haluan nyt puhua vähän motivaatiosta. Perinteinen näkökulma motivaation tarkasteluun keskittyy vain sen voimakkuuteen, kun nykyinen näkökulma tuo tarkasteluun mukaan lisäksi motivaatiotyyppiin huomion kiinnittämisen. Haluankin esitellä kahden professorin Edward Decin ja Richard Ryanin itseohjautuvuuden motivaatioteorian, joka jakaa motivaation eri motivaatiotyyppeihin.   Teorian lähtökohtana on se perusoletus, että ihminen on kasvuorientoitunut ja aktiivinen sosiaalinen olento, jolla on luontainen taipumus uusien haasteiden etsimiseen ja pyrkiminen niitä kohti. Kun ihmisen psykologiset perustarpeet ...
Lue lisää

Strategisen ohjauksen vaikutus motivaatioon

Kuva
Viime blogipostaus esitteli Decin ja Ryanin itseohjautuvuuden motivaatioteorian ja sen eri motivaatiotyypit. Tässä postauksessa puhumme vielä lisää eri motivaation tyypeistä, sekä mitä tekemistä niillä on strategisen ohjauksen kanssa. Esimiehillä on tärkeä rooli siinä, mihin suuntaan yrityksen työntekijöitä halutaan ohjata. Valitut johtamismenetelmät, suoritusmittaristot, palkitsemismenetelmät kuten palkkiot ja kehut – kaikki vaikuttavat ihmisten motivaatioon, ja ohjaavat organisaation toimintaa valittua suuntaa kohti. Viime postauksessa todettiin, että parasta olisi pyrkiä kohti mahdollisimman autonomista motivaatiota. Miksi näin on? Kontrolloitua motivaatiota ja amotivaatiota pidetään heikompilaatuisena motivaationa. Sen liitetään olevan yhteydessä muun muassa huonompaan tuottavuuteen, vähäisempään luovuuteen, heikompaan oppimiseen ja lojaliteettiin. Motivaation ollessa kontrolloitua yksilö kokee usein myös enemmän tyytymättömyyttä palkitsemista kohtaan ja sitoutuu toiminna...
Lue lisää

Mitä asiakaskeskeisyydellä tarkoitetaan?

Kuva
Asiakaskeskeisyys ei ole uusi termi, mutta huomaan sitä käytettävän yhä useammin eri tilanteissa, kuten digitaalisessa markkinoinnissa, asiakkaan elinkaaren määrittämisessä, sekä asiakaskokemuksen luomisessa. Minusta kuitenkin tuntuu, että usein termiä käytetään ymmärtämättä mitä se todellisuudessa tarkoittaa. Yksinkertaistettuna asiakaskeskeisyydellä tarkoitetaan filosofiaa, jossa asiakas on kaiken tekemisen keskiössä, ja syynä miksi organisaatio on ylipäätään olemassa. Asiakaskeskeisyyden omaksuminen auttaa luomaan arvoa yritykselle, auttaa sitä erottumaan kilpailijoista ja luomaan ylivertaisia asiakaskokemuksia. Määrittelemällä asiakaskeskeisyyden, tehdään kuitenkin vain pintaraapaisu käsitteeseen. Organisaation tulee toimia tietyllä tavalla ollakseen aidosti asiakaskeskeinen. Oleellista on, että asiakaskeskeinen organisaatio todella ymmärtää asiakkaitaan. Yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että asiakaskeskeisyys on strategia, sekä kulttuuri. ”Asiakas on kuningas” on...
Lue lisää