OSO Ryhmä 5

Viime blogipostaus esitteli Decin ja Ryanin itseohjautuvuuden motivaatioteorian ja sen eri motivaatiotyypit. Tässä postauksessa puhumme vielä lisää eri motivaation tyypeistä, sekä mitä tekemistä niillä on strategisen ohjauksen kanssa. Esimiehillä on tärkeä rooli siinä, mihin suuntaan yrityksen työntekijöitä halutaan ohjata. Valitut johtamismenetelmät, suoritusmittaristot, palkitsemismenetelmät kuten palkkiot ja kehut – kaikki vaikuttavat ihmisten motivaatioon, ja ohjaavat organisaation toimintaa valittua suuntaa kohti. Viime postauksessa todettiin, että parasta olisi pyrkiä kohti mahdollisimman autonomista motivaatiota. Miksi näin on? Kontrolloitua motivaatiota ja amotivaatiota pidetään heikompilaatuisena motivaationa. Sen liitetään olevan yhteydessä muun muassa huonompaan tuottavuuteen, vähäisempään luovuuteen, heikompaan oppimiseen ja lojaliteettiin. Motivaation ollessa kontrolloitua yksilö kokee usein myös enemmän tyytymättömyyttä palkitsemista kohtaan ja sitoutuu toiminna...

Aikaisemmassa Simonsin levers of control -ohjausjärjestelmämallia käsittelevässä blogipostauksessa puhuttiin eri ohjausjärjestelmistä. Uskomusjärjestelmien kohdalla viittasin niiden keskittyvän enemmänkin ihmisten käyttäytymisen ohjaamiseen muiden järjestelmien keskittyessä tavoitteiden saavuttamiseen. Ihmisen käyttäytymistä tarkastellessa motivaatiolla on merkittävä rooli, joten haluan nyt puhua vähän motivaatiosta. Perinteinen näkökulma motivaation tarkasteluun keskittyy vain sen voimakkuuteen, kun nykyinen näkökulma tuo tarkasteluun mukaan lisäksi motivaatiotyyppiin huomion kiinnittämisen. Haluankin esitellä kahden professorin Edward Decin ja Richard Ryanin itseohjautuvuuden motivaatioteorian, joka jakaa motivaation eri motivaatiotyyppeihin.   Teorian lähtökohtana on se perusoletus, että ihminen on kasvuorientoitunut ja aktiivinen sosiaalinen olento, jolla on luontainen taipumus uusien haasteiden etsimiseen ja pyrkiminen niitä kohti. Kun ihmisen psykologiset perustarpeet ...

Meidän kaikkien tulisi ymmärtää asiakaskeskeisyyden, ja sitä edellyttävän asiakasstrategian merkitys liiketoiminnan merkitys liiketoiminnan menestymisen kannalta. Hyvin suunniteltu asiakasstrategia auttaa luomaan uusia asiakkuuksia, säilyttämään vanhoja ja kasvattamaan sitä kautta liikevaihtoa. On kuitenkin olemassa erilaisia mielipiteitä siitä, mikä asiakasstrategia on. Se voisi olla segmentointia, asiakaskokemuksen hallintaa, markkinointiviestinnän suunnittelua, tarjoaman suunnittelua, brändiviestinnän strategiaa tai näiden kaikkien yhdistelmä. Vaikka mikään näistä ei ole väärin, kattavat ne vain osan määritelmää. Asiakasstrategia on määritelty dataorientoituneeksi lähestymistavaksi, jossa asiakkaiden taloudellinen arvo maksimoidaan yhdistämällä syvä ymmärrys asiakkaiden tarverakenteesta, käyttäytymismalleista, sekä arvonluonnista kykyyn osallistaa tiettyjä asiakkaita optimaalisella tavalla asiakkuuden elinkaaren aikana. Asiakasstrategia on tärkeää sillä se mahdollistaa ...

Asiakaskeskeisyys ei ole uusi termi, mutta huomaan sitä käytettävän yhä useammin eri tilanteissa, kuten digitaalisessa markkinoinnissa, asiakkaan elinkaaren määrittämisessä, sekä asiakaskokemuksen luomisessa. Minusta kuitenkin tuntuu, että usein termiä käytetään ymmärtämättä mitä se todellisuudessa tarkoittaa. Yksinkertaistettuna asiakaskeskeisyydellä tarkoitetaan filosofiaa, jossa asiakas on kaiken tekemisen keskiössä, ja syynä miksi organisaatio on ylipäätään olemassa. Asiakaskeskeisyyden omaksuminen auttaa luomaan arvoa yritykselle, auttaa sitä erottumaan kilpailijoista ja luomaan ylivertaisia asiakaskokemuksia. Määrittelemällä asiakaskeskeisyyden, tehdään kuitenkin vain pintaraapaisu käsitteeseen. Organisaation tulee toimia tietyllä tavalla ollakseen aidosti asiakaskeskeinen. Oleellista on, että asiakaskeskeinen organisaatio todella ymmärtää asiakkaitaan. Yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että asiakaskeskeisyys on strategia, sekä kulttuuri. ”Asiakas on kuningas” on...

Strateginen johtaminen määrittää organisaation päämäärät ja suunnan, luo käytännöt ja suunnitelmat näiden päämäärien saavuttamiseksi, sekä allokoi toimenpiteet kasvua tukevien strategioiden implementoimiseksi liiketoimintaan. Strategia vastaa kahteen perustavanlaatuiseen kysymykseen: ”Mitä liiketoimintaa meidän tulee harjoittaa?” ja ”Miten kilpailemme tässä liiketoiminnassa?”. Useat menestyvät yritykset tarjoavat laajaa skaalaa tuotteita ja palveluita useilla osa-alueilla, mutta niiden identiteetti on aina selkeä. Kaikki yrityksen sidosryhmät, kuten asiakkaat, työntekijät, toimittajat, sekä omistajat ymmärtävät paikkansa ja tarkoituksensa. Tästä syystä menestyvän yrityksen identiteetti määrittyy kolmen avaintekijän kautta: arvolupaus määrittää miten yritys erottaa itsensä kilpailijoista ja mahdollistaa arvonluonnin asiakkailleen; eri osaamisalueiden ja vahvuusalueiden verkosto, joka mahdollistaa yritykselle arvolupauksen täyttämisen; sekä näitä osaamisalueita hyödyntävä rä...

Tätä kysymystä on pohdittu ja siitä on väitelty useammassa tieteellisessä lähteessä. Akateemiset keskustelut aiheesta ovat intellektuaalisesti  stimuloivia, mutta miten termit pystytään erottamaan toisistaan käytännössä? Strategisen suunnittelun ja strategisen ajattelun voidaan nähdä elävän symbioottisessa suhteessa keskenään. Ne eivät pelkästään toimi yhdessä, vaan ne myös tarvitsevat toisiaan. Strateginen suunnittelu ilman strategista ajattelua taantuu tavoitteiden asettamisen ja päämäärien mittaamisen elottomaan ja huolimattomaan prosessiin. Strateginen ajattelu toimii strategisen suunnittelun aivoina ja sydämenä. Strateginen suunnittelu taas antaa äänen, toiminnan ja rakenteen strategiselle ajattelulle. Siksi kouluttaminen ja organisaatiokulttuurin kehittäminen kohti strategista ajattelua on elintärkeä osa strategisen suunnittelun prosessia. Kun organisaation strategiaa muodostetaan yrityksen johdossa, kohdistavat strategisesti ajattelevat johtajat resurssina mahd...

Albert Einstein määritteli aikanaan hulluuden asioiden tekemiseksi uudestaan aina samalla tavalla odottaen erilaista lopputulosta. Tätä määritelmää voidaan soveltaa myös strategiaan. Käymällä läpi aina saman ajatusprosessin ja panostuksen strategian suunnittelussa on varsin epätodennäköistä saavuttaa erilaista lopputulosta. Mikään muu ei ole varmaa kuin epävarmuus, mitä tulee tulevaisuuden ennustamiseen. Miten siis valmistua tulevaisuuteen olettaen, että olemme jämähtäneet totuttuihin ajatteluprosesseihin? Skenaariosuunnittelu on työkalu, jonka avulla organisaatiot pystyvät valmistautumaan epävarmoihin tilanteisiin. Skenaariosuunnittelun avulla toteutetaan organisaation stategista foresightia. Foresight-termiä  ei tule koskaan sekoittaa ennustamisen (forecasting) kanssa. Ennustamisessa valitaan odotetuin tulevaisuudenkuva, ennakoidaan mitä saattaisi tapahtua, ja asioita suunnitellaan pelkästään sen pohjalta. Skenaariosuunnittelu strategisen foresightin työkaluna ...

Markkinoinnin tärkeyttä missä tahansa organisaatioissa ei käy kiistäminen. Se tarjoaa yrityksien toiminnalle tehokkuutta ja identifioi sekä täyttää asiakkaiden tarpeita. Nykyaikaisessa liiketoimintaympäristössä, joka saturoituu ja muuttuu alati kiihtyvällä tahdilla ja jossa ainoa varma tekijä on epävarmuus, markkinointi tarjoaa ratkaisuja haasteiden voittamiseksi. Se kasvattaa myyntituottoja, lisää bränditietoisuutta ja yhdistää potentiaalisia asiakkaita organisaation kanssa. Vuosien saatossa markkinoinnin roolia ja asemaa organisaation strategiassa on kuitenkin kyseenalaistettu kerta toisensa jälkeen. Myös akateemisissa piireissä se on menettänyt välillä vaikuttavuuttaan organisaatioiden strategiaa koskevissa tutkimuksissa. Huolia on ilmaistu esimerkiksi sen suhteen, että tutkimuksissa markkinointi on pyritty käsittämään yksinkertaisesti määrällisillä malleilla ja kuluttajakäyttäytymisellä, ja se on vähentänyt strategisen markkinoinnin kompastuskohtien tutkimista.  [1], [2]...

Olennainen osa strategista markkinointia, ja organisaation strategista ohjausta ylipäänsä, on tuloksien mittaaminen, ja tarvittavien korjauksien tekeminen saatujen tuloksien pohjalta. Koska tavoitteena on asetettujen tavoitteiden saavuttaminen, on tietenkin selvitettävä, onko niihin päästy! Tässä on hyvä huomioida asetettu aikataulu ja välitavoitteet, ja tehdä mittauksia sopivissa kohdissa sopivin menetelmin. Ylipäätään markkinoinnin harjoittaminen ilman rationaalisia tehokkuuden mittausmenetelmiä olisi holtitonta ja pahimmillaan organisaation varallisuutta tuhoavaa.  [1] [2] Markkinoinnin tehokkuuden mittaamisella on kuitenkin hankala maine niin käytännön tekijöiden kuin tutkijoidenkin keskuudessa. Markkinointitoimilla on sekä konkreettisia että aineettomia vaikutuksia. Konkreettisten tuloksien, kuten myyntivolyymien, mittaaminen on helpohkoa, kun taas aineettomien tuloksien, kuten brändipääoman, mittaaminen on parhaimmillaankin arviointia. Lisäksi on huomioitava, että markki...

Kun organisaation strategiset tavoitteet on määritelty myös markkinoinnin osalta ja organisaation ja sen liiketoimintaympäristön nykytilanne kartoitettu, on strategian implementoinnin aika. Organisaation on määriteltävä toimet, joiden avulla haluttuihin tavoitteisiin päästään, ja laadittava toimille aikataulu ja askelmerkit. Yksi olennainen osa tätä markkinointistrategian implementointia on valita keinot, jotka sopivat omaan organisaatioon parhaiten. 2020-luvulla markkinoinnin keinoja ja menetelmiä on yhtä paljon erilaisia kuin on organisaatioitakin.  [2], [3] Erilaisten markkinointityökalujen järkevän käytön ja yhdistelyn on todettu luovan tärkeitä edellytyksiä liiketoimintayksiköiden kestävälle ja tehokkaalle toiminnalle. Erilaisista markkinointityökaluista on identifioitu kolme pääryhmää niiden käyttöalueisiin perustuen. Nämä ryhmät ovat markkinoiden ja toimintaympäristön analysointiin liittyvät työkalut, toimintastrategian muodostamiseen tarkoitetut työkalut, ja kommunikoi...

Markkina-analyysin tarkoituksena on auttaa organisaatiota ymmärtämään liiketoimintaympäristöään ja omaa asemaansa siellä toimiviin muihin toimijoihin nähden. Markkina-analyysi auttaa organisaatiota tunnistamaan niin vahvuutensa kuin heikkoutensakin, ja tarjoaa parhaimmillaan kattavan kuvan sekä alan nykytilasta, että lähitulevaisuuden näkymistä. Alati muuttuvassa modernissa liiketoimintaympäristössä pärjäämiseksi yrityksen on ymmärrettävä erot itsensä ja kilpailijoidensa välillä ja käytettävä tätä tietoa hyödyksi mahdollisimman monipuolisesti. Strategista markkinointia harjoitettaessa organisaatiolla on oltava totuudenmukainen ja kattava käsitys sekä omasta että liiketoimintaympäristönsä nykytilanteesta, ennen kuin se voi siirtyä strategisen markkinoinnin prosessissa eteenpäin ja luomaan tavoitteita siihen, millaisessa tilanteessa se haluaisi olla.  [1]  [2] Markkina-analyysiin on jo pitkään ollut muutama vaihtoehtoinen lähestymistapa. Perinteisesti lähestymistapoja on ollut...