Suorituskykymittarit organisaation ohjauksessa


Franco-Santosin ym. (2012) tutkimuksen mukaan nykyaikaisilla suoritusmittausjärjestelmillä (contemporary performance measurement, CPM) on merkittävä positiivinen vaikutus organisaation suoritukseen. Suoritusmittauksella on keskeinen rooli strategian, tiedonvälityksen ja johtamisen kannalta. CPM muuttaa paitsi johdon toimintatapoja, myös työntekijöiden käyttäytymistä, toimintaa ja vuorovaikutusta. Lisäksi järjestelmän avulla voidaan tehostaa organisaation tärkeiden resurssien hyödyntämistä ja saada näin kilpailuetua. CPM tukee strategian implementointia, koska se tekee siitä selkeämmän lisäten sitoutumista organisaation päämääriin. CPM -järjestelmä on valittava ja sitä on käytettävä organisaation tarpeiden mukaan. Kullakin organisaatiolla on omanlaisensa strategiset suuntaukset, johtamistyylit, kulttuuri ja toimintaympäristö, joihin suoritusmittaus on mukautettava. CPM-järjestelmän on oltava läpinäkyvä, tehokas, strategian mukainen ja helposti muokattavissa. Laaja järjestelmä aiheuttaa enemmän kustannuksia ja työtä. Mikäli järjestelmää aiotaan käyttää henkilöstön palkitsemiseen, tulee sekin huomioida jo järjestelmän valinnassa. [1]

Olennainen osa suoritusmittausta on tarkoituksenmukaisten mittareiden (KPI) valinta. Tehokkaat suoritusmittarit ovat työkaluja, joiden avulla organisaation tavoitteet voidaan saavuttaa. Organisaation suoriutumista voidaan seurata ja sopeuttaa toimintaa oikeaan suuntaan. On mitattava asioita, joihin halutaan muutosta. Mittareita ei kannata valita liikaa, jotta resurssit voidaan keskittää olennaisimpiin asioihin. Mittareiden tulee kattaa laajasti organisaation toiminnot. Niitä olisi hyvä valita ainakin yksi kultakin osa-alueelta: henkilöstö, asiakkaat, sisäiset prosessit ja talous (balanced scorecard). Kun organisaatiolle on valittu mittarit, voidaan säännöllisesti tarkastella tavoitteiden saavuttamista. Mittarit toimivat myös hälytyssignaaleina, jos jonkin tavoitteen saavuttamisessa ollaan jäämässä jälkeen. Mittareiden avulla on myös mahdollista ratkaista ongelmia ja löytää uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi uuden tuoteidean testaamiseksi voidaan mitata potentiaalisten asiakkaiden määrää, tuotteen saamaa rahamääräistä tukea, projektin toteuttamisaikaa tai jotain muuta mitattavissa olevaa tekijää. Mikäli mittarit pysyvät samoina periodista toiseen, voidaan mittaustulosten perusteella muodostaa oletuksia ja ennusteita tulevien kausien liiketoiminnan tueksi.[2]
 

[4]

Mitä eroa sitten on suoritusmittareilla ja tavoitteilla? Mittareiden lisäksi tarvitaan spesifimpiä tavoitteita. Organisaation strategian toteutus aloitetaan määrittämällä strategiset päämäärät, jonka jälkeen päätetään miten niitä mitataan. Lopuksi määritetään mittareille tavoitteet. Käytännössä strateginen päämäärä voisi olla ”laadun parantaminen”, jolle laitetaan mittariksi ”jätteen määrän vähentäminen”. Tavoitteeksi asetetaan ”vähentää 10 % jätettä vuoden loppuun mennessä”. Tavoitteiden on siis oltava tarkkaan määriteltyjä ja niille on asetettava aikaraja, johon mennessä ne on saavutettava. Näin kaikille on selvää, mihin ollaan tähtäämässä. Tavoitteet voidaan asettaa prosenttiosuuksina nykytilanteeseen verrattuna tai tarkkoina lukuarvoina esimerkiksi liikevaihdon kasvulle. Vertailukohteina voidaan käyttää aiempien vuosien suoritusta tai parhaiden kilpailijoiden menestystä. Mittareiden tarkoituksena on organisaation jatkuva kehitys ja oppiminen, joten tavoitteet on asetettava sopivan haastaviksi. Niiden on oltava saavutettavissa, mutta ei liian matalalla, jotta henkilöstö tekee tosissaan työtä niiden eteen. Tavoitteiden asettamisessa on huomioitava myös kausittaiset vaihtelut suoritustasossa. [3]


Emilia Kaapeli



Lähteet 
[1] Franco-Santos, Monica – Lucianetti, Lorenzo – Bourne, Mike (2012) Contemporary performance measurement systems: A review of their consequences and a framework for research. Management Accounting Research. 23 (2012) 79–119. Department of Management and Business Administration, University of Chieti and Pescara, Italy.

[2] Rhythm Systems.com/blog 5 Reasons Why You Need The Right KPIs in 2020. Sat, Feb 1, 2020. <https://www.rhythmsystems.com/blog/5-reasons-why-you-need-kpis-infographic>, haettu 22.2.2020.

[3] Bernard Marr & Co. How To Set The Right Targets For KPIs – Top Target-Setting Tips For Successful Metrics.  <https://www.bernardmarr.com/default.asp?contentID=1334>, haettu 22.2.2020.

Kuva:
[4] Rhythm Systems.com/blog 5 Reasons Why You Need The Right KPIs in 2020. Sat, Feb 1, 2020. <https://www.rhythmsystems.com/blog/5-reasons-why-you-need-kpis-infographic>, haettu 22.2.2020.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Itseohjautuvuuden motivaatioteoria - Self-determination Theory

Kuva
Aikaisemmassa Simonsin levers of control -ohjausjärjestelmämallia käsittelevässä blogipostauksessa puhuttiin eri ohjausjärjestelmistä. Uskomusjärjestelmien kohdalla viittasin niiden keskittyvän enemmänkin ihmisten käyttäytymisen ohjaamiseen muiden järjestelmien keskittyessä tavoitteiden saavuttamiseen. Ihmisen käyttäytymistä tarkastellessa motivaatiolla on merkittävä rooli, joten haluan nyt puhua vähän motivaatiosta. Perinteinen näkökulma motivaation tarkasteluun keskittyy vain sen voimakkuuteen, kun nykyinen näkökulma tuo tarkasteluun mukaan lisäksi motivaatiotyyppiin huomion kiinnittämisen. Haluankin esitellä kahden professorin Edward Decin ja Richard Ryanin itseohjautuvuuden motivaatioteorian, joka jakaa motivaation eri motivaatiotyyppeihin.   Teorian lähtökohtana on se perusoletus, että ihminen on kasvuorientoitunut ja aktiivinen sosiaalinen olento, jolla on luontainen taipumus uusien haasteiden etsimiseen ja pyrkiminen niitä kohti. Kun ihmisen psykologiset perustarpeet ...
Lue lisää

Strategisen ohjauksen vaikutus motivaatioon

Kuva
Viime blogipostaus esitteli Decin ja Ryanin itseohjautuvuuden motivaatioteorian ja sen eri motivaatiotyypit. Tässä postauksessa puhumme vielä lisää eri motivaation tyypeistä, sekä mitä tekemistä niillä on strategisen ohjauksen kanssa. Esimiehillä on tärkeä rooli siinä, mihin suuntaan yrityksen työntekijöitä halutaan ohjata. Valitut johtamismenetelmät, suoritusmittaristot, palkitsemismenetelmät kuten palkkiot ja kehut – kaikki vaikuttavat ihmisten motivaatioon, ja ohjaavat organisaation toimintaa valittua suuntaa kohti. Viime postauksessa todettiin, että parasta olisi pyrkiä kohti mahdollisimman autonomista motivaatiota. Miksi näin on? Kontrolloitua motivaatiota ja amotivaatiota pidetään heikompilaatuisena motivaationa. Sen liitetään olevan yhteydessä muun muassa huonompaan tuottavuuteen, vähäisempään luovuuteen, heikompaan oppimiseen ja lojaliteettiin. Motivaation ollessa kontrolloitua yksilö kokee usein myös enemmän tyytymättömyyttä palkitsemista kohtaan ja sitoutuu toiminna...
Lue lisää

Mitä asiakaskeskeisyydellä tarkoitetaan?

Kuva
Asiakaskeskeisyys ei ole uusi termi, mutta huomaan sitä käytettävän yhä useammin eri tilanteissa, kuten digitaalisessa markkinoinnissa, asiakkaan elinkaaren määrittämisessä, sekä asiakaskokemuksen luomisessa. Minusta kuitenkin tuntuu, että usein termiä käytetään ymmärtämättä mitä se todellisuudessa tarkoittaa. Yksinkertaistettuna asiakaskeskeisyydellä tarkoitetaan filosofiaa, jossa asiakas on kaiken tekemisen keskiössä, ja syynä miksi organisaatio on ylipäätään olemassa. Asiakaskeskeisyyden omaksuminen auttaa luomaan arvoa yritykselle, auttaa sitä erottumaan kilpailijoista ja luomaan ylivertaisia asiakaskokemuksia. Määrittelemällä asiakaskeskeisyyden, tehdään kuitenkin vain pintaraapaisu käsitteeseen. Organisaation tulee toimia tietyllä tavalla ollakseen aidosti asiakaskeskeinen. Oleellista on, että asiakaskeskeinen organisaatio todella ymmärtää asiakkaitaan. Yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että asiakaskeskeisyys on strategia, sekä kulttuuri. ”Asiakas on kuningas” on...
Lue lisää