Vastuullinen laskentatoimi ja ESG-arviot


Vastuullisuus on ollut polttava puheenaihe jo useita vuosia. Kuluttajat ovat yhä valveutuneempia koko ajan, ja he odottavat yrityksiltä yhä läpinäkyvämpää toimintaa ja arvioivat sitä kriittisesti kulutuspäätöksiä tehdessään.

Liiketoiminta on vastuullista, kun yritys harjoittaa sitä mahdollisimman kestävällä tavalla. Vastuullisuus toimii parhaiten silloin, kun se on omaehtoista ja vapaaehtoista, yrityksen omista arvoista kumpuavaa toimintaa ja aitoa halua toimia kestävästi. Isot yritykset ovat niin sanotusti avaintekijöitä näyttämässä mallia kestävämmästä maailmantalouden toiminnasta, sekä heillä on vaikutusvaltaa ohjata, mihin suuntaan maailma on menossa. 

Se, että yritys toimii lakien ja asetusten rajoissa, ei automaattisesti tarkoita vielä, että se on vastuullinen. Vastuullisuuden voidaan ajatella alkavan siitä, mihin laillinen vastuu loppuu. Sillä, mitä yritys on valmis tekemään vielä ekstraa, on vastuullisuuden kannalta merkitystä. Jos oikeuden edessä ajatellaan, että oikeushenkilö on syytön, kunnes toisin todistetaan, voidaan vastuullisuusasioissa yritystä todeta pidettävän syyllisenä, kunnes toisin todistetaan. Todistustaakka on yrityksellä, ja paineet reilusti toimimiseen ja sen osoittamiseen kasvavat jatkuvasti.

Vastuullisuus jaotellaan usein ESG-periaatteella kolmeen kategoriaan, ympäristövastuuseen (environmental), sosiaaliseen vastuuseen (social) ja hyvään hallintotapaan (governance). Sosiaalisesta vastuusta puhutaan lyhenteellä CSR, corporate social responsibility. ESG-tekijöistä puhuminen on siis käsitteenä yleistynyt, mutta entä niiden mittaaminen. Voidaanko niitä mitata vertailukelpoisesti? Ei ole olemassa mitään sellaista yksiselitteistä tilipäätökseen verrattavissa olevaa käytäntöä, jolla ESG-tekijöitä voitaisiin mitata, ja näin tiedon vertailukelpoisuus on puuttellista. Koska yleiset kansainvälisesti hyväksytyt standardit puuttuvat, on ESG-arviointeja tekevillä yrityksille langennut todella iso rooli. Arviointeja tekevät yritykset pisteyttävät yrityksiä omien painotusten mukaan, jotka vaikuttavat isojen institutionaalisten sijoittajien salkkuihin.

Mitä tekemistä vastuullisella laskentatoimella on sitten organisaation strategisen ohjaamisen näkökulmasta? Laskentahenkilöillä on iso rooli siinä, mihin suuntaan organisaatiota ohjataan. Valitut laskentamenetelmät, tavat raportoida, valitut taloudelliset mittarit, kaikki vaikuttavat siihen, mihin huomio kiinnitetään. Fokuksen ohjaaminen tiettyyn suuntaan ohjaa koko toimintaa tiettyyn suuntaan. Helposti saatettaisiin kuvitella, että laskentahenkilöiden toiminta vaikuttaa vain taloudelliseen vastuullisuuteen, mutta sillä on suuri vaikutus myös yrityksen muihin ESG-tekijöihin eli ympäristövastuuseen ja sosiaaliseen vastuuseen. Toiminnalla on vaikutusta yrityksen ESG-pisteytykseen, joka nostaa koko ajan merkitystään tilinpäätöksen rinnalla yhtenä yrityksen arvonmuodostuksen määrittäjänä.

Emma K.

Lähteet:

https://op.media/chydenius/vastuullisuus/vastuullisuutta-halutaan-nyt-arvioida-tarkasti-ja-kattavasti-c508e8db23cc46f684dc932f8dac3406


https://ek.fi/mita-teemme/energia-liikenne-ja-ymparisto/vastuullisuus/



Tilt, Carol A. (2009) Corporate responsibility, Accounting and Accountants. Teoksessa: Professionals’ Perspective of Corporate Social Responsibility, toim. Idowu S - Leal Filho W. Springer, Berlin, Heidelberg.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Itseohjautuvuuden motivaatioteoria - Self-determination Theory

Kuva
Aikaisemmassa Simonsin levers of control -ohjausjärjestelmämallia käsittelevässä blogipostauksessa puhuttiin eri ohjausjärjestelmistä. Uskomusjärjestelmien kohdalla viittasin niiden keskittyvän enemmänkin ihmisten käyttäytymisen ohjaamiseen muiden järjestelmien keskittyessä tavoitteiden saavuttamiseen. Ihmisen käyttäytymistä tarkastellessa motivaatiolla on merkittävä rooli, joten haluan nyt puhua vähän motivaatiosta. Perinteinen näkökulma motivaation tarkasteluun keskittyy vain sen voimakkuuteen, kun nykyinen näkökulma tuo tarkasteluun mukaan lisäksi motivaatiotyyppiin huomion kiinnittämisen. Haluankin esitellä kahden professorin Edward Decin ja Richard Ryanin itseohjautuvuuden motivaatioteorian, joka jakaa motivaation eri motivaatiotyyppeihin.   Teorian lähtökohtana on se perusoletus, että ihminen on kasvuorientoitunut ja aktiivinen sosiaalinen olento, jolla on luontainen taipumus uusien haasteiden etsimiseen ja pyrkiminen niitä kohti. Kun ihmisen psykologiset perustarpeet ...
Lue lisää

Strategisen ohjauksen vaikutus motivaatioon

Kuva
Viime blogipostaus esitteli Decin ja Ryanin itseohjautuvuuden motivaatioteorian ja sen eri motivaatiotyypit. Tässä postauksessa puhumme vielä lisää eri motivaation tyypeistä, sekä mitä tekemistä niillä on strategisen ohjauksen kanssa. Esimiehillä on tärkeä rooli siinä, mihin suuntaan yrityksen työntekijöitä halutaan ohjata. Valitut johtamismenetelmät, suoritusmittaristot, palkitsemismenetelmät kuten palkkiot ja kehut – kaikki vaikuttavat ihmisten motivaatioon, ja ohjaavat organisaation toimintaa valittua suuntaa kohti. Viime postauksessa todettiin, että parasta olisi pyrkiä kohti mahdollisimman autonomista motivaatiota. Miksi näin on? Kontrolloitua motivaatiota ja amotivaatiota pidetään heikompilaatuisena motivaationa. Sen liitetään olevan yhteydessä muun muassa huonompaan tuottavuuteen, vähäisempään luovuuteen, heikompaan oppimiseen ja lojaliteettiin. Motivaation ollessa kontrolloitua yksilö kokee usein myös enemmän tyytymättömyyttä palkitsemista kohtaan ja sitoutuu toiminna...
Lue lisää

Mitä asiakaskeskeisyydellä tarkoitetaan?

Kuva
Asiakaskeskeisyys ei ole uusi termi, mutta huomaan sitä käytettävän yhä useammin eri tilanteissa, kuten digitaalisessa markkinoinnissa, asiakkaan elinkaaren määrittämisessä, sekä asiakaskokemuksen luomisessa. Minusta kuitenkin tuntuu, että usein termiä käytetään ymmärtämättä mitä se todellisuudessa tarkoittaa. Yksinkertaistettuna asiakaskeskeisyydellä tarkoitetaan filosofiaa, jossa asiakas on kaiken tekemisen keskiössä, ja syynä miksi organisaatio on ylipäätään olemassa. Asiakaskeskeisyyden omaksuminen auttaa luomaan arvoa yritykselle, auttaa sitä erottumaan kilpailijoista ja luomaan ylivertaisia asiakaskokemuksia. Määrittelemällä asiakaskeskeisyyden, tehdään kuitenkin vain pintaraapaisu käsitteeseen. Organisaation tulee toimia tietyllä tavalla ollakseen aidosti asiakaskeskeinen. Oleellista on, että asiakaskeskeinen organisaatio todella ymmärtää asiakkaitaan. Yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että asiakaskeskeisyys on strategia, sekä kulttuuri. ”Asiakas on kuningas” on...
Lue lisää